Kuvittajien tekemiä kuvituskuvia voi nähdä kaikkialle. Ei olemassa erikseen kuvittajan koulutusta vaan yleensä kuvittajalla on graafisen suunnittelun koulutus. Kuvittaminen on visuaalista viestintää, kuvallista kerrontaa. Kuvitus voi olla sisältöä, tekstiä tai jotain muuta kontekstia tulkitseva, tukeva tai valaiseva kuva. Tällaisen kuvan tehtävänä on herättää kuvan näkevässä henkilössä mielenkiintoa. Kuvituskuva voi olla periaatteessa millainen vain, se voi olla piirros, maalaus, digitaalinen tuotos, graafisesti muotoiltu teksti ym. Kuvituksen moderneja lajeja ovat valokuva ja animaatio. Näitä kaikkia voidaan myös yhdistää kuvituskuvan luomiseksi. Kuvituksen lähtökohtana on tavallisesti teksti. Kuvituskuva voi joskus olla myös kertova kuva ilman tekstiä.
Kuvituskuva voi myös olla myös apua tuova ja selittävä. Käyttöoppaissa olevat havainnekuvat, jotka kertovat esimerkiksi laitteen eri osista, ovat myös kuvituskuvia. Opetustarkoituksiin tarkoitetut havainnekuvat voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia. Kuvituskuvalla voi saavuttaa sellaista, mitä valokuvalla ei ole mahdollista. Kuvituskuvan tekeminen voi myös tulla usein edullisemmaksi jos kuvaamista ei voi toteuttaa helposti. Kuvituskuvaan voi myös mahduttaa enemmän asioita kuin mitä valokuvaan olisi mahdollista saada.
Kuvituskuvia käytetään ainakin seuraavissa medioissa
- Kirjat. Kirjojen kuvitukseen kuuluvat muun muassa kirjojen kannet ja lastenkirjoissa myös tarinan kuvitus.
- Aikakausi- ja sanomalehdet. Lehdissä käytetään kuvituskuvia kansikuvissa sekä artikkeleiden yhteydessä.
- Kuluttajatuotteet. Kuluttajatuotteita, esim. levynkannet, astiastot, vaatteet personoidaan erilaisilla kuvituksilla.
- Digitaaliset mediat. Internet, älypuhelimet ja tablet-koneet ovat avanneet uudenlaisia väyliä käyttää kuvituskuvia digitaalisessa muodossa.
- Mainos- ja markkinointimateriaalit. Mainonnassa ja markkinoinnissa käytetään kuvitusta esimerkiksi julisteissa, esitteissä, ilmoituksissa, internetissä, esityksissä, tv-mainonnassa jne.
- Tekniset piirustukset. Esimerkiksi käyttöohjeet, havainnekuvat ja räjäytyskuvat voidaan katsoa kuuluvan kuvituskuviksi.
- Informaatioesitykset. Informaatiografiikkaan kuuluvat kartat, opasteet, kaaviot, ikonit, prosessimallit, aikajanat, piirakka- sekä organisaatiokaaviot
- Karikatyyri- ja pilakuvat
Erityisen haastava kuvituksen laji on kansikuva. Sillä on nelitahoinen tehtävä: se tulee houkutella tarttumaan kirjaan, olla visuaalisesti ikoninen, olla uskollinen aiheelle ja olla tyyliltään omaperäinen. Jos kyseessä on klassikkoteos, voidaan kansikuvalla lähestyä lukijaa modernisoimalla aihetta.
Joskus kuvituskuva-sanaa käytetään tilanteissa, joihin riittäisi pelkästään sana kuvitus tai kuva. Sillä kuitenkin on myös oma, erikoistunut merkityksensä. Tyylillisesti sana on neutraali. Journalismissa kuvituskuvalla tarkoitetaan kuvaa, jota käytetään havainnollistamaan jotakin ilmiötä tai aihetta, mutta jota ei ole otettu jutun kuvaamassa tilanteessa. Kun iltapäivälehden kuvatekstissä lukee kuvan henkilö ei liity tapaukseen, kyse on kuvituskuvasta. Liikkuvassa kuvassa kuvituskuva tarkoittaa muun muassa puheen havainnollistamista videokuvan keinoin. Kyse voi olla esimerkiksi haastattelun päälle tulevasta videosta: kun haastateltava kertoo koiraharrastuksestaan, kuvituskuvana voi olla ihminen juoksemassa koiran kanssa puistossa.
Graafiseen suunnitteluun keskittyneet graafiset suunnittelijat eivät välttämättä tee niin usein muita kuvituskuvia, kuin julisteisiin, esitteisiin ja lehdissä oleviin mainoksiin liittyvää kuvitusta. Kuvittajaa työnimikkeenään käyttävät graafiset suunnittelijat tekevät laajemmin kuvittamiseen liittyvää suunnittelua.
