T\u00e4n\u00e4 vuonna saamme taas nauttia olympialaisista, kun talviolympialaiset alkavat helmikuun alussa Pekingiss\u00e4. Olympialogo on yksi maailman tunnetuimmista logoista. Mutta miten t\u00e4m\u00e4 logo syntyi?<\/p>\n\n\n\n
Nykyaikaisten olympialaisten perustaja Pierre de Coubertin loi vuonna 1913 t\u00e4m\u00e4n yhden maailman tunnetuimmista logoista. Viiden v\u00e4rillisen, toisiinsa lomittuvan renkaan symboliikka, joka edustaa osallistuvia maanosia ja ”kaikkien kansojen lippuja”, jotka yhdistyv\u00e4t urheilupyrkimyksiss\u00e4, on yksinkertainen ja helposti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4. Hyv\u00e4 logo viestii viestins\u00e4 tehokkaasti visuaalisesti, ja de Coubertinin logo onnistuu siin\u00e4 varmasti. Siit\u00e4 on tullut perusta, jolle kisojen logot rakennetaan.<\/p>\n\n\n\n
Seuraavat kes\u00e4kisat j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Pariisissa vuonna 2024, joten kannattaa tutustua ensimm\u00e4iseen kaupunkiin, joka suunnitteli oman olympialogonsa. Vuoden 1924 Pariisin kisoja edusti pelkk\u00e4 viivapiirros, jossa oli laiva kilvell\u00e4 ja jonka yl\u00e4puolella olevat sanat olivat vaikeasti luettavissa. Legendaarinen amerikkalainen graafinen suunnittelija Milton Glaser, joka on kuuluisa ikonisesta ”I heart NY” -logostaan, kuvaili sit\u00e4 ”huonoksi aluksi”. Pariisi ei kuitenkaan ole ainoa kaupunki, joka kamppailee yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n luoda mieleenpainuvaa logoa. Olympialogojen historia osoittaa, ettei ole helppoa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tasapainoa kisojen hengen ja is\u00e4nt\u00e4kaupungin hengen v\u00e4lille. Muutamat kaupungit ovat onnistuneet siin\u00e4, mutta vuosien varrella on ollut my\u00f6s logoja, jotka ovat vaihdelleet kulttuurisesti innostamattomista kiistanalaisiin.<\/p>\n\n\n\n
De Coubertinin suunnittelema malli ilmestyi ensimm\u00e4isen kerran Antwerpenin lippuun vuonna 1920. Mutta kun t\u00e4m\u00e4 jalon idealismin ilmentym\u00e4 esiteltiin Berliinin olympialaisissa 1936, se oli esill\u00e4 toisen 1900-luvun tunnetuimman symbolin, natsien hakaristin, rinnalla. Suurin osa Berliinin kisojen logosta on yksinkertaista mustavalkoista viivamallia, ja suurin osa siit\u00e4 on pahaenteisen n\u00e4k\u00f6inen kotka, yleinen natsisymboli, joka seisoi olympiarenkaiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Linnun kynsien alle painuvat renkaat ovat litistyneet – enne tulevasta poliittisesta sorrosta.<\/p>\n\n\n\n
1930-luvulta l\u00e4htien modernistisen ”v\u00e4hemm\u00e4n on enemm\u00e4n” -suunnittelun vaikutuksesta kes\u00e4- ja talvikisojen logoja yksinkertaistettiin yh\u00e4 enemm\u00e4n. Edellisten, vuonna 1964 j\u00e4rjestettyjen Tokion kisojen logossa, jonka suunnittelivat Yusaku Kamekura ja Masaru Katsumi, on punainen aurinko, jossa on kultaisia renkaita ja rohkeita kirjaimia, jotka ilment\u00e4v\u00e4t t\u00e4ydellisesti t\u00e4t\u00e4 minimalistista tyyli\u00e4. Milton Glaser arvioi t\u00e4m\u00e4n kisojen logon suosikikseen sen selke\u00e4n ja yksinkertaisen tavan vuoksi, jolla ”osat sopivat yhteen”. Kamekuran olympiajulisteissa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 valokuvaus on toinen sveitsil\u00e4isen modernismin piirre, ja h\u00e4nen identiteettisuunnitelmansa ilment\u00e4\u00e4 onnistuneesti dynaamista, modernisoituvaa Japania.<\/p>\n\n\n\n
Monien mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4n l\u00e4hestymistapa graafiseen suunnitteluun saavutti huippunsa vuoden 1972 M\u00fcnchenin olympialaisissa. Suunnittelija Otl Aicherin logo, olympiarenkaiden alla n\u00e4kyv\u00e4 mustavalkoinen spiraali, on vain osa laajempaa, eritt\u00e4in johdonmukaista suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Yhten\u00e4isyys saavutettiin hillityll\u00e4 v\u00e4ripaletilla ja monimutkaisella geometrisella ruudukkomuodolla, joka oli kaikkien elementtien perustana – julisteista kunkin urheilulajin ikonisiin kuvakirjoihin. Aicherin suunnittelua, kuten kaikkia modernistisia suunnitteluja, on kuitenkin my\u00f6s kritisoitu siit\u00e4, ett\u00e4 se on visuaalisesti liian neutraali ja kulttuurisesti liian symbolinen.<\/p>\n\n\n\n
On ollut logoja, jotka ovat onnistuneet sis\u00e4llytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kulttuurinsa onnistuneesti.<\/p>\n\n\n\n
Esimerkiksi vuoden 1968 Mexico Cityn olympialaisten logoa arvostetaan laajalti siit\u00e4, ett\u00e4 se ilment\u00e4\u00e4 paikallista kulttuuri-identiteetti\u00e4 yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 nykytaidetta ja meksikolaista kansantaidetta. Toistuvia viivakuvioita ja kirkkaita v\u00e4rej\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 luotiin hypnoottinen moderni logo, joka voitiin animoida elokuvia ja televisiota varten. Sittemmin muut mallit ovat pyrkineet saavuttamaan saman ikonisen aseman l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 oikean tasapainon kulttuuri-identiteetin ja urheilun v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Suunnittelija Wolff Olinsin vuoden 2012 Lontoon-logo, joka oli hajanainen kokoelma r\u00e4ike\u00e4n v\u00e4risi\u00e4 rosoisia muotoja, ei tuntunut puhuttelevan ket\u00e4\u00e4n. Se aiheutti valtavaa julkista paheksuntaa, kun se julkaistiin, ja sit\u00e4 pilkattiin jopa muotoilualan lehdist\u00f6ss\u00e4. Sen j\u00e4lkeen, kun Britannian joukkue menestyi niin hyvin ja voitti 65 mitalia, nuorekasta, graffitista inspiroitunutta logoa ja karmivia yksisilm\u00e4isi\u00e4 maskotteja pidettiin onnistuneena pyrkimyksen\u00e4 irrottautua aiempien kisojen kaavamaisesta ilmeest\u00e4. Logon katsottiin yhdess\u00e4 ohjaaja Danny Boylen omituisen avajaisseremonian kanssa antavan Britannialle modernin min\u00e4kuvan ja kertovan brittil\u00e4isen luovuuden omalaatuisesta laadusta.<\/p>\n\n\n\n
Asao Tokolon Tokion vuoden 2020 olympialaisten ja paralympialaisten logojen suunnittelussa n\u00e4kyy japanilaisen perinteen hienostuneisuus ja kunnioitus indigonsinisess\u00e4, ruutukuvioidussa kuviossa. Enemm\u00e4nkin voidaan keskustella siit\u00e4, ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4nk\u00f6 laajalti ”Yhten\u00e4isyys moninaisuudessa” -viesti, joka perustuu kolmenlaisten suorakulmioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
Seuraavat kes\u00e4olympialaiset ja paralympialaiset Pariisissa 2024 saavat yhteisen logon, jolla Kansainv\u00e4linen olympiakomitea pyrkii olemaan mahdollisimman osallistava. Br\u00e4ndisuunnittelun asiantuntijat eiv\u00e4t kuitenkaan ole olleet yht\u00e4 my\u00f6t\u00e4mielisi\u00e4 yrityksest\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 kultamitali, olympiatuli ja Marianne (Ranskan tasavaltalaisuuden symboli) visuaalisesti logoon. He ovat verranneet graafista esityst\u00e4, joka muistuttaa – riippuen katsontatavasta – pikemminkin oudon seksistist\u00e4 1920-luvun r\u00e4pyl\u00e4kuviota kuin nykyaikaista urheilijatarta. Olympialaiset ovat 100 vuodessa kiert\u00e4neet ympyr\u00e4n: Pariisista takaisin Pariisiin. Menestyksekk\u00e4\u00e4n is\u00e4nt\u00e4kaupungin logon suunnittelu ei kuitenkaan ole helpottunut. Vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4neiden, kisoja ymp\u00e4r\u00f6ivien poliittisten kiistojen arvostelijat esitt\u00e4v\u00e4t jopa, ett\u00e4 olympialogo ilment\u00e4\u00e4 nyt muita ajatuksia, kuten kustannusten nousua, korruptiota, sosiaalista sortoa ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia. Sellaisen olympialogon suunnittelusta, joka onnistuneesti vangitsee tapahtuman hengen ja joka samalla her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vastakaikua paikallisessa ja maailmanlaajuisessa yleis\u00f6ss\u00e4<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
T\u00e4n\u00e4 vuonna saamme taas nauttia olympialaisista, kun talviolympialaiset alkavat helmikuun alussa Pekingiss\u00e4. Olympialogo on yksi maailman tunnetuimmista logoista. Mutta miten t\u00e4m\u00e4 logo syntyi? Nykyaikaisten olympialaisten perustaja Pierre de Coubertin loi vuonna 1913 t\u00e4m\u00e4n yhden maailman tunnetuimmista logoista. Viiden v\u00e4rillisen, toisiinsa lomittuvan renkaan symboliikka, joka edustaa osallistuvia maanosia ja ”kaikkien kansojen lippuja”, jotka yhdistyv\u00e4t urheilupyrkimyksiss\u00e4, on […]<\/p>\n","protected":false},"author":27,"featured_media":7981,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[194,330,186,187,222,400,401],"class_list":["post-7979","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog","tag-brandi","tag-graafikko","tag-graafinen-suunnittelu","tag-logo","tag-logot","tag-olympialogo","tag-olympialogon-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/omagraafikko.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7979","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/omagraafikko.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/omagraafikko.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/omagraafikko.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/27"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/omagraafikko.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7979"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/omagraafikko.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7979\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7980,"href":"https:\/\/omagraafikko.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7979\/revisions\/7980"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/omagraafikko.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7981"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/omagraafikko.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7979"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/omagraafikko.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7979"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/omagraafikko.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7979"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}